"Ope, ope, ope!"

Kävin eilen eräällä espoolaiskoululla kuvaamassa nelosluokan puuhia. Ajattelin että on mukava näyttää kohdekouluni oppilaille miltä suomalaisessa koulussa näyttää. Koulu, jossa vierailin, on todella moderni ja vasta muutamia vuosia sitten rakennettu, joten varmasti ainakin opettajia kiinnostaa nähdä millaisia luokkatiloja siellä on. Olisko ehkä oppimisympäristöillä vaikutusta Pisa-tutkimusten tuloksiin? Nämä tutkimukset kun heitä kiinnostavat, yrittävät varmasti imeä minusta, suomalaisesta opettajaopiskelijasta, irti kaiken mitä saavat.

Lisäksi pyysin vanhaa luokkakaveriani ottamaan kuvia myös omasta vanhasta ala-asteestani vanhassa asuinkylässäni käydessään, jotta lapset saisivat kuvan myös suomalaisesta kyläkoulusta. Kunnollinen kyläkouluhan se ei ollut omana aikananikaan ja nykyään kasvavalle lapsimäärälle on rakennettu toinenkin koulu ja molemmissa taitaa olla jopa ruokalat. Omana kouluaikanani ruokailimme luokissa.

Espoolaislapset poseerasivat innolla kuvissa, jopa sekin tyttö, joka ei ollut saanut kotoa lupaa olla kuvissa. Hän kääri päänsä aina kaulaliinaan tai meni kirjan taakse, mutta halusi siis kuitenkin olla kuvissa mukana. Hän kertoi vanhempiensa pelkäävän, että kuvat päätyisivät internetiin, vaikka siihen olisin tietenkin kysynyt vielä erikseen luvan. Siksipä en nyt yksityiskohtaisia kuvia blogissani julkaise. Kohdekoulussakin pitää kysyä mikä heidän politiikkansa on, vaikkakin en usko että ongelmia tulee olemaan sillä nytkin heidän omilla kotisivuillaan on runsaasti kuvia koulun oppilaista.


Nelosluokan oppilaita mietitytti monenlaiset kysymykset. Jotkut olivat lukeneet kotiin lähetetyn lapun ja kyselivät heti olenko se Anna-Riitta. "Ope, ope, ope!" kuului jatkuvasti jostain ja sain vastata kaikenlaisiin kysymyksiin; olenko syntynyt Saksassa, minkäikäinen olen, mikä on toinen nimeni, onko minulla kuvia irc-galleriassa, osaanko puhua saksaa, tulenko heidän kouluunsa opettajaksi. "Ope, ope, ope, ota kuva tosta vaahterasta, siinä on ihanat syksyn värit! Sun pitää ottaa kuvia Suomen kauniista luonnosta! Ota meistä kuva kun me tehdään pyramidi!" Kauniit ruokajonotkin menivät ihan mutkalle kun jokainen yritti kurkotella kuvaan paikaltaan. Ruokalassa muissa oppilaissa iski kateus, kun hekin olisivat halunneet kuvaan. Sanoin, etten oikein voi kuvata muita kuin Pirjon oppilaita. "Miksä oot just Pirjon luokalla?" Ruokalassa oli hyvin monikulttuurista ja kun kerroin lapsille miksi olen kuvaamassa ja olin sanonut, että haluan näyttää saksalaisille oppilaille kuvia suomalaisista lapsista, rupesin heti korjailemaan, että siis minkälaisia oppilaita on suomalaisissa kouluissa. Osa oppilaista kun on varmasti syntynyt Suomessa, jotkut olleet täällä vasta vähemmän aikaan, ja kaikki varmasti kokevat erilailla kansallisuutensa ja sen, mihin he oikeastaan kuuluvat.

Kun olimme ulkona käymässä läpi välituntirajoja, yläpuolellamme lensi ohi muuttolintuja. Sellainen itsekin kohta, vaikkei nyt niin paljon etelämpään siirrytä...

Lapset ovat ihanan ennakkoluulottomia ja oli iloa katsoa koululta lähtiessäni kun hyppynarua hyppäsivät kaikkiyhdessä ihonväriin ja äidinkieleen katsomatta. Mahtavaa, että lapset kasvavat heti monikulttuurisuuteen, vaikkakin rasististen vanhempien lapsilla saattaa olla vanhemmilta omaksuttuja asenteita. Itse synnyin hyvin monikulttuuriseen yhteisöön, Otaniemen perhekylään. Leikkikaverini olivat Kiinasta, Venäjältä, Iranista, Keniasta ja Ruotsista vain muutamia mainitakseni. Kirjava joukko ei ole koskaan ollut itselleni kummallinen asia.

Tämän kuvauskeikan lisäksi materiaalinkeruu on edistynyt muutenkin. Juho kävi vanhempiensa luona penkomassa vanhoja lastenkirjoja ja aikamoisen annoksen Kunnaksen kirjoja sai jo sieltä. Lisäksi totesin, että saksankielisiä käännöksiä on järkevää tilata vasta Saksassa sikäläiseltä kustantamolta. Onko kellään ideoita, mitä muita lastenkirjoja voisi viedä? Tunnen hahmona Risto Räppääjän, mutten ole lukenut niitä kirjoja ollenkaan. Ja jos joku on törmännyt suomalaisiin dvd-elokuviin, joista löytyisi englannin- tai saksankieliset tekstitykset, niin niistäkin otetaan vinkkejä vastaan. Monesti kun kielinä on vain ruotsi, norja ja tanska.