Hormonit hyrräävät

Niin, kevät ei tosiaan tule yksin.

Olin taas tänään Schulkindergartenissa. Luettuani lapsille Kuinkas sitten kävikään? oli vapaata leikkimistä. Vaikka lapset eivät ensin millään halunneet keskittyä kirjaan, pyydettiin tarinan loputtua uusintakierrosta, joka varmaankin otetaan ensi viikolla. Jokainen sai myös Muumi-kuviokeksin.

Kolme poikaa leikki muovailuvahalla. Ensin opettajalle tarjottiin kiltisti muun muassa suklaapitsaa ja muita herkkuja. Sukupuolisuus tuntui kuitenkin kiinnostavan lapsia pidemmän päälle enemmän, joten muovailuvahasta alkoi valmistua pippeleitä. Näitä pippeleitä sitten sovitettiin oikealle paikalleen ja kuka kävi omalla vahapippelillään kenenkin peppua hinkkaamassa ja kyselemässä, että "tehdäänkö seksiä?". Hohhoijaa.

Jos kyseessä ei olisi 6-7-vuotiaat lapset, olisin saattanut tokaista, että eivätköhän nuo muovailut nyt ole hieman epärealistisen isoja, mutta koin kuitenkin parhaaksi olla liikoja välittämättä. Kyllähän nuo jutut jossain vaiheessa alkavat kiinnostaa, mutta välillä tuntui että poikien jutut menivät yli.

Penikset paisuivat koko ajan ja yksi poika jo hoki kuinka aikoo tehdä ennätyksen maailman suurimmalla peniksellä. Toinen hehkutti kuinka tekee omasta muovailupeniksestään tulivuoren. Juu, niinhän sitä purkautumistakin tapahtuu... Tunnin näpertelyn jälkeen pojat kiltisti esittelivät meille opettajille taideteoksensa tulivuorina. Ehkä pippelijutut kuitenkin alkoivat jo kyllästyttää.

Kuvia pippeleistä ei nyt valitettavasti ole tarjolla, pojat olisivat vain innostuneet lisää, mutta voitte nyt sitten ihan itse kuvitella... Kuvamateriaalina sen sijaan lukutuokio.