Varsinainen englanninopettaja on nyt palannut, mutta olen pitänyt tunnit tähän asti lukuun ottamatta torstain viimeistä tuntia, jolloin pidän suomea. Järjestely on oikeastaan hyvä, sillä varsinaisella opettajallahan ei ole hajuakaan siitä, mitä olemme reilun kuukauden aikana tehneet. Myöskin hän käyttää materiaalia vasta ensimmäistä kertaa, eli olemme sinänsä ihan yhtä pihalla. Varmaankin viimeistään ensi viikon jälkeen vaihdamme rooleja, kun hän on saanut nähdä missä tällä hetkellä mennään. Nyt minulla on myös mahdollista saada asiantuntijalta palautetta tunneistani!
Ensimmäinen tunti tiistaina jäi todella tyngäksi, sillä oppilailla oli parin tunnin matikan koe. Kyseisen kokeen ilmeisesti tekevät kaikki Alasaksin osavaltion kolmasluokkalaiset. Tuo koe hieman venähti ja lapset olivat jälkikäteen tietenkin aivan poikki. Kun vihdoin päästiin kaikki luokkaan, tuli vain lisää esteitä.
Kolmella pojalla oli sanaharkkaa, ja kuka kellekin opettajalle tuli asiasta avautumaan. Kyse oli kortista. Ajattelin oitis, että kyseessä on joku Pokemon-kortti tai vastaava. Poika A oli antanut kortin poika B:lle. Poika B ei kuitenkaan halunnut korttia. Poika B sanoi, että poika A oli laittanut kortin kuitenkin hänen reppuunsa, ja tämän poika A kielsi. Poika C oli närkästyksissään, koska hän väitti kortin kuuluvan itselleen, sillä poika B oli lahjoittanut sen hänelle eteenpäin. Poika A taas väitti, ettei poika B ollut kieltäytynyt kortin vastaanottamisesta. Kun opettaja diplomaattisesti yritti selvittää tilannetta, jaksoi poika C koko ajan pitää puoliaan.
Ja tämä kaikki yhden käyntikortin vuoksi! Kyseessä oli pieni värikäs Getränke Schröderin käyntikortti, jossa oli kääntöpuolella kyseisen juomakaupan aukioloajat ja puhelinnumero. Noita kortteja saa kyseisestä liikkeestä ilmeisesti ihan vapaasti ottaa, eli mistään kovin erikoisesta ja arvokkaasta kortista ei todellakaan ollut kysymys.
Mutta tällaiset asiat kuuluvat kouluarkeen ja on joustettava. Naurussa oli hieman pitelemistä, vaikka minun olisi kuulunut olla todella asiallisesti. Väistämättä kuitenkin hymyilin, kun koko luokka remahti nauruun kun selvisi, että kortti tosiaankin oli vain Getränke Schröderin kortti.
torstai 8. toukokuuta 2008
Vain yhden kortin tähden
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti