Ope kiljuu onnesta

Sain viime viikolla aivan mahtavan paketin isotädiltäni, joka oli hamstrannut kivasti kaikkea Suomi-materiaalia messuilta ja Suomi-toreilta, joilla oli ollut töissä. Paketissa oli vaikka mitä kivaa, mutta tuli kuvattua nyt ensin vain läjä tarroja sekä pinssit, joita riittää kaikille lapsille Suomi-ryhmissäni sekä muutama myös tietokilpailuun palkinnoiksi. Ja Viking Linen tarroja piisaa niin paljon, että kaikki tietokilpailuun osallistuneet saadaan varmasti palkittua!

Open mieltä on myös lämmittänyt se, että yksi oppilaani totta tosissaan voitti siinä aiemmin mainitsemassani kilpailussa. Pääpalkinto kuitenkin meni sivu suun, mutta poika sai saksankielisen Muumi-kirjan. Käskin tuomaan ensi viikolla kouluun mukaan, voidaan sitä sitten yhdessä katsella.

Eilen käytiin hieman sauvakävelemässä ja oppilaat olivat ihan innoissaan. Poikaystävällä on mukana säädettävät sauvat, joten lapset pääsivät kunnolla kokeilemaan, miltä se sauvominen tuntuu. Piti ihan enttententtenteelikamenttenillä valita kuka pääsee ensimmäisenä kokeilemaan.


Tällä hetkellä myös näyttäisi siltä, että saatan saada hankkimistani materiaaleista jonkin verran rahaa takaisin. Vien ensi viikolla kuitteja kansliaan. Jos koulu ei jotain halua korvata, niin se lähtee sitten autolla Suomeen. Minä en kuitenkin mitään hyväntekeväisyyttä ole tullut kouluun tekemään, vaikka heille ilmaista työvoimaa olenkin.

Eilen tuli itkettyä työpaikalla pari tuntia, mutta kyllä nuo kaikki yllä mainitut asiat peittoavat alleen kaikki ikävämmät asiat. Lopuksi vielä pari hyväntuulista kuvaa koulusta. Ensimmäisessä luen Kuinkas sitten kävikään? -kirjaa ja toisessa lapset järjestelevät tekemiäni eläindominokortteja ja pinoavat designdominopalikoita.