Työunia

Näitä pohdiskelin aamulla töihin pyöräillessäni, mutta yhtäkkiä kaikki onkin hävinnyt jo päästä!

Vaan ei ihan kaikki. Nukuin hyvin sikeästi reilu kymmenen tuntia ja siellä loppupäässä sain työasioita uniini. Jostain aiemmista unista muistan vain että joku opettaja sinutteli minua tms., mutta muutoin, ihan yllätyksekseni, en ole nähnyt työjutuista juurikaan unia. Neljä vuotta sitten erään pienen helsinkiläisen K-kaupan leipäosastonhoitajana näin kamalia painajaisia koko kuukauden, tuuraus oli hyvin stressaavaa.

Kassatyöstäkin olen silloin tällöin nähnyt painajaisia tai ainakin yöllä Juholle vaahdonnut, että anna nyt se tuote tänne kun se pitää ottaa pois kuitilta. Aika erikoista työtehtävissä, joita ei millään tapaa tarvitse ottaa kotiin.

Opettaja ei kuitenkaan pysty olemaan opettaja vain työpaikallaan, työajat ei ole kiveen kaiverretut ja työ on tietenkin paljon haastavampaa kuin joku kassalla istuminen, olet vastuussa lapsista ja nuorista ja heidän oppimisestaan (mistä nyt luonnollisesti kukin on itsekin vastuussa) etkä voi mennä töihin valmistautumatta siihen kunnolla! Silti en ole vielä nähnyt lähes ollenkaan painajaisia tai minkäänlaisia unia töistä. Ehkä se on merkki siitä, että pidän todella työstäni ja koen myös useimmin onnistuneeni siitä, kun ei jää asiat kalvamaan ja kummittele sitten myöhemmin unissa.

Viime yönä kuitenkin aamulla paniikissa ennen töihinlähtöä pengoin kaapistani Kunnaksen kirjoja, jotka liittyisivät pukeutumiseen, karnevaaliin tai muuhun sellaiseen ja löysinkin muutamia (joita siis ei ole ilmestynyt kuin vasta unissani) ja lisäksi pohdin ottaisinkin Ruuneperin Martankin mukaan, osuuhan Runebergin päivä tälle samalla viikolle. Lisäksi väkersin jotakin listaa.

Oikeasti mitään passelia kirjaa ei olisi ollut ja kuka mitään olisi tänään jaksanut kuunnellakaan, sen verran villiä oli meininki... Karnevaaleista lisää myöhemmin.