Who lives in the castle?

Nyt kun mokomasta linnatunnista on jo kulunut aika kauan aikaa ei se enää vaikutakaan niin hohdokkaalta. Esittelen sen teille nyt kuitenkin. Ostin viime vuonna jostain museosta English Heritage -sarjan kirjan Castles. Vähän tekstiä ja paljon kuvia, ehkä minäkin oppisin jotain keskiajasta! Vai koska niitä linnoja olikaan... Olen siis surkea historiassa!

Lapset olivat siis pitäneet esitelmiä harrastuksista sekä Iso-Britanniasta. Ajattelin, että linnoilla voisi hieman laajentaa tuota Iso-Britannian tuntemusta ja kaikenlaiset ritarijutut on aina kiehtovia. Kopioin kirjasta aukeaman, jossa oli halkaistu linna. Peitin huoneiden nimet ja kirjoitin ne monisteen alareunaan, josta oppilaiden piti ne sitten kirjoittaa oikeisiin kohtiin. Alustuksena pohdimme kuka asuu linnassa (kuningas & co.) ja missä maissa on kuninkaallisia.

Kun tehtävä oli valmis, kävimme kaikki huoneet läpi ja oppilaat saivat kertoa mitä näkivät huoneissa. Tämä oli ensimmäinen tunti, jonka pidin ryhmälle yksin. Tällä tavoin sain myös hieman selville minkälaista sanastoa he jo hallitsevat.

Eipä siinä sen kummallisempaa. Seuraavalla viikolla kopioin vielä toisen aukeaman, ja piilotin lauseista sanoja. Onnistuin valitsemaan sekä tuttuja että uusia sanoja, ja näyttämällä ja selittämällä uudetkin sanat tulivat tutuiksi. Pyrin välttämään saksan käyttöä. Lauseiden lukeminen oli kyllä jo aivan liian työlästä. Täällä oppilaita suojellaan kirjoitetulta kieleltä ihmeen pitkään ja niin lapset eivät osaa tunnistaa jotakin tuttua sanaa tekstistä vaan lausuvat sen aivan väärin... Minusta se ei ole hyvä toimintatapa. Se on tietenkin tärkeää, että sana ensin kuullaan ja sitten sanotaan ja vasta tämän jälkeen nähdään ja kirjoitetaan, mutta ei niiden välillä voi pitää puolta vuotta!