Reikä pyllyssä ja niin edelleen

Oli pakko istahtaa tähän koneelle vielä ennen Bonniin lähteä ja kertoa muutamia hauskoja sutkautuksia maanantailta ja tiistailta. Nauroimme eilen makeasti, kun kerroin mitä kaikkea lapset olivat sanoneet tai tehneet. Toivottavasti ei tule paljon samoja kuin mitä jo olen kertonut.

Aloitin joka luokassa kertomalla että olen taas palannut takaisin ja tällä kertaa tuonut mukanani myös erityisen vieraan, Herra Hirven, erityisestä syystä. Tässä välissä kysäisin aina että mitä juhlaa vietetään 6.12. Saksassa ja lapset huutavat kuorossa Nikolaus! Tarkoitukseni oli vain todeta, että meilläpä ei Nikolausta ole mutta vietämme itsenäisyyspäivää. En kuitenkaan koskaan päässyt suoraan siihen itsenäisyyspäivään, kun lapset harmissaan huokasivat aaaww. Voi suomalaislapsiparkoja, kun ei Nikolaus käy tuomassa herkkuja heidän kenkiinsä ja sukkiinsa.

Kun pääsin itsenäisyyspäivään, eli Suomen synttäreihin, kysäisin kuinkahan monta vuotta Suomi mahtaa tänä vuonna täyttää. Monessa luokassa mentiin sopivasti 0-100 vuoden haarukassa ja oikea luku löytyi noin viidennellä yrittämällä. Muutamissa luokissa piti antaa vinkki, että Suomi on suurinpiirtein yhtä vanha kuin heidän isovanhempansa (okei, varmasti vanhempi kuin monien, mutta suunta oikea). Vinkki oli hyödyllinen sen jälkeen, kun oltiin arvioitu Suomen olevan 22 miljoonaa vuotta vanha ja muita niin suuria lukuja etten edes pysynyt perässä.

Lapset kaikki kiittivät Herra Hirveä katsoen häntä silmiin ja sanoen "kiitos", tai pikemminkin "gidos". Kukaan ei miettinyt näyttääkö tyhmältä puhuessaan Hirvelle. Vaikka en mikään vatsastapuhuja ole, ehkä jollekin kuitenkin syntyi mielikuva siitä, että Herra Hirvi on henkilö siinä missä muutkin. Mutta viimeinen luokka jossa käväisin, ekaluokka, paljasti karun totuuden. Opettaja oli lähtenyt hetkeksi luokasta, joten luokka alkoi hieman elää ja vaeltaa. Yksi tyttö tuli taaksemme ja töräytti kovalla äänellä että hirvellähän on reikä pepussa ja se on vain pelkkä käsinukke. Ihaks tosi?

Meillä kun ei ole Nikolausta niin mainitsin kuitenkin että joulupukki tulee Suomesta ja ehkäpä jos koululaiset ovat kilttejä, hän saattaisi käydä meidänkin koulussa. Joulunahan hän olisi aivan liian kiireinen, kun pitää käydä koko maailman kaikissa kodeissa. Ehkäpä kuitenkin juuri ennen joulua löytyisi kalenterista vapaata aikaa, kun meillä on vielä koulua. Pieni ekaluokkalainen tyttö ihan hengästyi ja huolestui, että eikö sitä pukkia sitten väsytä, kun se koko joulun kiertää maailmaa. Sanoin sitten, että sen jälkeenhän hänellä on koko vuosi aikaa nukkua ennen seuraavaa joulua. Tyttö helpottui ja sanoi ihaillen ja ehkä vähän kateellisenakin joulupukilla "mmmm, ihanaa".

Suomalainen suklaa maistui ja kun juttelin Hortin Gertien kanssa, eräs oppilas tuli luoksemme kertomaan, kuinka herkullista suomalainen suklaa oli ollut. Mistä lie maneerin oppinut, mutta hän laittoi sormensa yhteen, asetti ne huulilleen ja teki suukkoääneen ja samalla irrotti sormet toisistaan. Tiedättehän eleen? Ei pidä kertoa lapsille että suklaa on hyvää koska se tehdään sveitsiläisellä reseptillä ;)

Eurooppa-kerhossa pohdimme mitä olisi hauska oppia muilla kielillä. Lapset ehdottivat kiitosta, heitä ja niin edelleen ja yritin vihjata heille taskulamppujen ja muiden sijaan lukuja. En muista olinko itse niin pälli että valitsin niin huonon esimerkkiluvun vai sanoiko sen joku muu, mutta kolmosluokkalaisten mielestä se oli tietenkin hihihihih-juttu. Yritin kalastella sanaa luvut, Zahlen, ja sanoin sitten jota kuinkin niin että Was ist sechs für ein Wort? Sechs on saksaa ja tarkoittaa lukua kuusi. Ääntämisasultaan se tuskin poikkeaa sanasta Sex, seksi. Hihihihih, ja minä tietenkin heti yritän lisätä, ... oder sieben, oder eins? Ja kyllä se haettu termikin sieltä sitten tuli vihdoin.

Lapset ovat kovin malttamattomia nenäni suhteen. Joku lapsista kysyi, enkö millään voisi vilauttaa nenääni laastarin alta. Voi parkoja, kun kerroin että vielä kolme pitkää kuukautta pitää odottaa! Lisäksi udeltiin sairaalasta ja kysyttiin mitä unia olin nähnyt nukutuksen aikana. Ja että mahtoi olla tylsää vain maata sängyssä. No niinpä juuri!

Vain muutama kysäisi mitä kaksi muuta haavaa kaulassani oli. Yhdelle tytölle taisin sanoa, että jotakin nyt vain tutkittiin ja yhdelle pojalle taas että ei kuule mitään hajua, minähän nukuin koko ajan!

Ja pakko vielä kertoa tämä... Ennen savitöitä Vincent liimaili jotain tarroja ja kävin kysymässä häneltä mitä hän tekee ja kestääkö se vielä kauan, pian pitäisi nimittäin hakea essut jne. Hän oli liimailemassa jalkapallotarroja Bundesliga-kansioonsa. Kerroin, että itse keräsin jääkiekkotarroja vuonna 1992. Toinen poika vieressä kertoi, että hän on syntynyt 1998. Oliko tuo vinkki, että ei kiinnosta tollaset historiajutut open nuoruudesta... :D

Lustig, lustig, trallelallelaa!