Selkeät sävelet täytyy olla

Ohjaava opettajani lähtee koulustamme tässä parin kuukauden sisällä toisiin tehtäviin. Tässä vaiheessa se ei oikeastaan vaikuta minuun, sillä homma on nopeasti rutinoitunut ja olin tehnyt valmiiksi ensi lukukauden lukujärjestykseni ja muutenkin olen aikalailla omatoiminen. Sääli sinänsä, koska vihdoin sellainen yhteinen sävel on löytynyt ja päästiin sinuttelemaankin. Olen myös ongelmitta saanut värillistä paperia ja laminointikalvoja kun olen pyytänyt, ja muut opettajat vain päivittelevät kuinka kallista kaikki on. Toivottavasti Frankin lähdettyä on joku, joka näitä materiaaleja antaa käyttööni!

Minulla on työpaikallani onneksi monta aika läheistä kollegaa, joten en todellakaan jää yksin ja neuvotta. Lisäksi muiden opettajien ohjaava rooli on kasvanut suuremmaksi, mitä pidän hyvänä asiana. Pelkäsin aluksi, ettei kukaan oikein jaksa miettiä minulle järkevää tekemistä. Tänään kuitenkin istuimme hetkeksi alas Martinan kanssa, joka opettaa neljänsille luokille englantia. Lahjakkaiden kurssi jäi tänään pois, mutta olin tuonut sitä varten joitakin Skotlannista ostamiani kirjoja, sillä yhden ryhmän oli tarkoitus pitää pieni esitelmä Iso-Britanniasta ja yhden Lontoosta. Ajattelin, että ehkä kirjoissani voisi olla jotain pientä ekstraa. En ollut ehtinyt ajatella asiaa sen tarkemmin, minkä vuoksi oli ehkä hyväkin että tunti jäi pois.

Aluksi saattoi tuntua siltä että joo, joo, kyllä minulla on ideoita ja osaan sitä ja tätä, mutta kuinka arvokasta onkaan saada kuulla jonkun kollegan vinkkejä, neuvoja ja ottaa vastaan rakentavaa kritiikkiä sekä kuunnella kysymyksiä, joihin vastaaminen on aika olennaista. Ei oppilaille voi vain laittaa nenän eteen jotain kivasti kuvitettua kirjaa linnoista, että katsokaas näitä. Ensinnäkin pitää olla olemassa jokin syy tai tavoite. Tässä tapauksessa kyseessä on ikään kuin aiheen laajennus ja tavoite on kartuttaa oppilaiden sanavarastoa sekä tutustuttaa heidät elämään, joka hallitsi Englannissa joitain satoja vuosia sitten. Kaiken pitää olla todella selkeätä ja niinpä juttutuokiomme jälkeen rupesin suunnittelemaan asiaa perinpohjin.

Seuraavalla tunnilla sitten vain taas istuin taka-alalla ja seurasin, ainakin opin vihdoin kaikki kyseisen luokan oppilaiden nimet. Tunneilla tehdään vähän paritöitä tai -keskusteluja, joita voisi käydä seuraamassa. Tuntia on kuitenkin ihan mielenkiintoista vain seuratakin, napata opettajalta hyviä asioita ja miettiä, miksi jotkut jutut taas eivät toimineet ja millaisista aktiviteeteista oppilaat tykkäävät. Lopuksi opettaja heittikin minulle termejä analyyttisistä lähestymistavoista ym. ja oppilaat pyörittelivät silmiä päässään ;)



Kuvat symboloivat siis seuraavia verbejä: OPEN, TICKLE , KNOCK, TOUCH

Aamuinen englannintunti ykkösillekin meni niin paljon paremmin, kun olin saanut värilliset kuvakortit käyttöön. Toivottavasti saisin jatkossakin tulostaa värillisiä juttuja. Asioiden havainnollistaminen kuvakorteilla selkeytti asioita lasten päissä hurjasti. Laitoin kortteja taululle magneeteilla ja lapset rupesivat kuvan nähdessään heti toimimaan – taputtivat käsiään, tömistelivät jalkojaan, kutittelivat kaverinsa mahaa. Sitten yritettiin kaivella muistinsyövereistä sanoja englanniksi. Lapset keskittyivätkin paljon paremmin, kun heillä oli katseltavanaan muutakin kuin open pärstä. Osoitin aina kortteja niistä puhuessani. Tälläkin kertaa oppilaat saivat antaa toisilleen käskyjä, ja se tapahtui parhaiten tietenkin pyytämällä oppilas taululle, jossa hän pystyi samalla myös näyttämään jotakin korttia. Lisäksi erilaiset vaihtoehdot olivat nyt selkeästi esillä, kun viime viikolla lapset tuskastuivat siihen, etteivät oikein tienneet mitä sanoa.



Nämä kuvat symboloivat seuraavia verbejä: CLOSE, STOMP, SHAKE (SAY HELLO), CLAP

Pääsen oikein urakalla askartelemaan materiaalia. Sitähän painotin hakemuksessani, että mieluisimpia tehtäviä on oppimateriaalin valmistaminen sekä eritystarpeisten oppilaiden avustaminen. Vaikken välttämättä tunnilla niin pääse aina tekemään, niin autan Martinaa materiaalien kanssa ja hän puhui jostain storytelling-tunnistakin. Kolmoset tekevät toisen opettajan johdolla myös paljon pariharjoituksia ja niissä auttelinkin ahkerasti viime viikolla, vaikka suurimman osan ajasta vain istuinkin paikallaan. Pitää kuitenkin muistaa, että olen vain apulaisopettaja, eli en voi koko ajan olla itse puikoissa.

Miten mieletön mahdollisuus tämä harjoittelu onkaan. Saa turvallisesti vielä jonkun valvovan silmän alla ja ohjaavan käden varassa kokeilla kaikenlaista ja erehtyä. Vaikken aina olekaan niin vakuuttunut näiden opettajien pedagogisista taidoista, niin kyllä he yhtä sun toista tietävätkin. Ja mikä parasta, valmistan hyvää ja käyttökelpoista materiaalia, joka toivottavasti vielä kestää vuosikausia. Nyt siihen on hyvin aikaa, sitten joskus oikeana opena on luultavasti aluksi kaikkea muuta kuin aikaa. Ajattelin hieman törkeästi ottaa tekemäni materiaalin mukaan Suomeen, vaikka se on täysin kustantanut vastaanottava koulu. En kuitenkaan usko, että moni opettajista oikeasti tarttuisi tilaisuuteen ja käyttäisi tuota materiaalia. Tai ainakin haluan ajatella niin, silloin materiaalien Suomeen vieminen ei aiheuta niin paljon omantunnontuskia ;)

Europa-AG:n pojat olivat onnesta soikeina, kuin vein heille lupaamani sadun, saavat esittää sen maanantaina. "Jee, tämä on Ranskasta!" ja "Hei, mähän tunnen tän sadun, tää on niin kiva!". Toivon, että poikien innostus riittää saamaan jotain aikaiseksi. Ehkä he ovat oppineet läksynsä. Loman jälkeen he olivat käyttäytyneet niin huonosti, että toinen opettaja oli heittänyt heidät ulos, eivätkä he päässeet näytelmiin mukaan. Nyt he yrittävät parhaansa, etteivät sössi toista mahdollisuutta.